konversioista

Konversioista tarkoittaa sanan syntaktisen luokan muuttumista ilman sanan muokkaamista tai affiksointia. Kielitieteessä kyse on nolla-derivaation ilmiöstä, jossa sana saa uuden roolin kieliopissa pelkän käytön perusteella. Konversioa voidaan tarkastella sekä laajana ilmiönä että tarkemmin sanaluokkien välisenä siirtymänä.

Tyypillisiä konversion muotoja ovat verbi–substantiivi- konversiot (verbin toiminnallinen käytöstä tulee substantiivi) sekä päinvastaiset siirtymät, joissa sanaa käytetään eri luokassa ilman rakenteellisia muutoksia. Myös adjektiivin ja substantiivin välillä voi tapahtua konversioita. Tällaiset siirtymät voivat tulla näkyviin yleensä kontekstin kautta, ja ne voivat rikastuttaa kielen ilmaisua ilman sanan fyysistä muokkausta.

Käytännössä konversio näkyy esimerkiksi silloin, kun samaa sanamuotoa käytetään eri kieliopillisissa rooleissa riippuen siitä, miten sitä käytetään lauseessa. Tämä tekee joidenkin sanojen tulkinnasta kontekstiltään joustavaa ja voi lisätä sanaston tehokasta käyttöä. Konversio on huomionarvoinen ilmiö kielen muotoutumisessa ja sanaston kehityksessä, sillä se osoittaa, miten kieli voi sopeutua tarpeisiin ilman erillisiä taivutus- tai derivaatio-merkkejä.

Kielitieteessä konversio erottuu muista sananmuodostuksen tavoista, kuten derivaatioista ja taivutuksesta, koska se perustuu muodon pysyvyyteen ja roolien muuttumiselle ei vaadita affissoja. Tutkimuksessa konversioa analysoidaan kontekstin, käytön ja syntaktisen aseman kautta, ja sen voidaan arvioida vaikuttavan sanastojen dynamiikkaan sekä kielen joustavuuteen.