kontrastsensitiiviteettiä

Kontrastsensitiiviteetti tarkoittaa näköjärjestelmän kykyä havaita kohde sen taustasta silloin, kun kontrasti on pieni. Se mittaa, kuinka pienet valonmuutokset voivat erottaa kohteen taustastaan. Kontrastsensitiiviteetti ei ole sama asia kuin näköterävyys, vaan kertoo, miten hyvin silmät ja aivot erottavat erilaisia kontrasteja erityisesti heikossa valaistuksessa, sumuisissa oloissa tai monimutkaisissa taustoissa.

Mittaukset perustuvat psykometrisille testeille, joissa osallistuja osoittaa, millä kontrastitasolla hän havaitsee kohteen. Yleisimmät kokeet sisältävät Pelli-Robson -kontrastitestit sekä muita kontrastiin perustuvia näkötesteja. Tulokset esitetään usein logCS-skalaattina tai prosentuaalisina kontrastiarvoina, ja mittausolosuhteet kuten valaistus sekä refraktiiviset tekijät on syytä huomioida.

Kontrastsensitiiviteettiin vaikuttavat sekä ikä että sairaudet. Ikääntymisen myötä kontrastsensitiiviteetti heikkenee ja kaihi, glaukooma, verkkokalvon sairaudet sekä makuladegeneraatiot voivat alentaa sitä. Myös silmäläke- tai linssirefraktiot sekä valoisuusolosuhteiden muutokset voivat vaikuttaa mittaustuloksiin.

Kliinisesti kontrastsensitiiviteetti on arvokas osa visuaalisen suorituskyvyn kokonaisarviointia. Se voi paljastaa toiminnallisia haasteita ennen, kuin tavallinen näköterävyystesti tämän havaitsee, ja liittyy arjen toimintaan sekä turvallisuuteen, kuten ajamiseen heikossa valaistuksessa. Sitä käytetään hoidon ja sairauden etenemisen seuraamisessa sekä potilaiden rehabilitaation suunnittelussa.