kontekstiteoriat

Kontekstiteoriat ovat teorioita, jotka korostavat kontekstin merkitystä merkityksen, tulkinnan ja käyttäytymisen muodostumisessa. Ne esittävät, että kieltä, merkkejä ja toimintaa ei voi ymmärtää irti sosiaalisista, kulttuurisista ja tilanteellisista tekijöistä. Eri aloilla kehitetyt kontekstiteoriat jakavat tämän perusajatuksen, mutta painottavat erilaisia tekijöitä ja rakenteita kontekstin määrittäjänä.

Käsite jakautuu useisiin suuntiin. Kielitieteessä kontekstualismi korostaa kielen merkityksen riippuvuutta keskustelun sekä tilan historiasta. Sosiaalitieteissä kontekstin merkitys ilmenee yhteisöllisten käytäntöjen ja rakenteiden kautta. Kognitiivisessa kontekstualismissa huomio kiinnittyy siihen, miten konteksti muokkaa ajattelua, muistia ja oppimista. Yhteistä on ajatus, että tulkinta on aina sidoksissa ympäristötekijöihin.

Sovelluksia esiintyy koulutuksessa, lääketieteessä, lain ja politiikan tutkimuksessa sekä arkipäiväisessä viestinnässä. Esimerkiksi opettajat voivat suunnitella oppimista ottaen huomioon oppilaiden taustat ja tilanne, kuten vuorovaikutussuhteet ja tehtävän konteksti.

Kritiikit huomauttavat, että liiallinen kontekstin korostaminen voi johtaa relativismiin tai vaikeuttaa tiedon yleistämistä. Lisäksi kontekstin mittaaminen ja erilaisten kontekstien erottaminen voivat olla epävarmoja ja monimutkaisia.

Kontekstiteorioiden tutkimus jatkuu monialaisena pyrkimyksenä ymmärtää, miten konteksti muokkaa merkityksiä ja toimintoja eri tilanteissa sekä miten kontekstin huomiointi voidaan käytännössä tehdä johdonmukaisesti.