konsensusennusteista

Konsensusennusteista viittaa kokoelmaan yhteisesti koottuja tulevaisuuden ennusteita taloudellisista ja tilastollisista muuttujista. Yleensä kyse on useiden analyytikkojen, tutkimuslaitosten tai rahoituslaitosten arvojen yhteenlaskusta, jonka tuloksena muodostuu keskimääräinen tai mediaanin ennuste esimerkiksi BKT:n kasvusta, inflaatiosta, työllisyydestä tai yritysten tuloksista. Konsensusennusteita julkaistaan ennen varsinaisten tilastotietojen julkistamista, ja niille annetaan usein oma odotusindeksinsä markkinoilla.

Konsensusennusteiden muodostus perustuu ennusteen antaneiden tahojen keräämiseen ja yhteenlaskemiseen. Yleisiä menetelmiä ovat mediaani tai arvojen painotettu keskiarvo, jossa suuret poikkeavat arviot voivat vaikuttaa vähemmän. Osallistujia voivat olla muun muassa suuret analyysiyritykset, pankit, tutkimuslaitokset ja tilastotoimistot. Joissakin yhteyksissä käytetään myös useita eri konsensuslähteitä ja luokitellaan tulokset kustakin lähteestä erikseen.

Käyttökohteet ovat moninaisia: sijoitusmarkkinat vertaavat tilastotietojen todellisia lukuja konsensusennusteisiin, ja yllätyksiä tulkitaan markkinareaktioiden osalta. Lisäksi talouspoliittiset päättäjät ja yritysjohtajat voivat käyttää konsensusennusteita yleisen suuntauksen hahmottamiseen. Konsensus antaa viitekehystä, mutta ei takaa tuloksia; yksittäiset julkistustilastot voivat poiketa merkittävästi ennusteista.

Kritiikit huomioivat, että konsensusennusteet voivat kärsiä osallistumis- ja poisjäämisharhasta, liiallisesta ryhmäajattelusta sekä siitä, että ennusteet voivat menettää tulivoimaansa pitkällä aikavälillä. Silti ne ovat keskeinen työkalu sekä markkinoiden että talousjournalismin seurannassa. Yleisimmät mittarit koskevat esimerkiksi BKT:n kasvua, inflaatiota, työllisyyttä ja yritysten tuloksia.