konformaati

Konformaatio viittaa molekyylin kolmiulotteiseen muotoon, joka saavutetaan vapaalla pyörimisellä yksinkertaisista sidoksista. Erityisesti orgaanisessa kemiassa konformaatio on keskeinen käsite, koska se selittää molekyylien erilaisia muotoja, jotka voivat vaikuttaa niiden reaktiivisuuteen ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. Konformaatiot eivät ole pysyviä rakenteita, vaan molekyyli voi muuttaa konformaatiotaan jatkuvasti huoneenlämmössä. Näitä eri konformaatioita kutsutaan konformeriksi.

Konformaatioiden erottaminen toisistaan vaatii yleensä merkittävää energiaa, ja ne eivät ole stabiileja eri yhdisteitä. Konformerien välinen energiero on yleensä pieni, mikä mahdollistaa helpon muuttumisen konformaatiosta toiseen. Esimerkiksi etaanin kaksi pääkonformaatiota ovat portaittainen (staggered) ja päällekkäinen (eclipsed). Portaittaisessa konformaatiossa vetyatomit ovat mahdollisimman kaukana toisistaan, mikä tekee siitä energiatilaltaan vakaamman. Päällekkäisessä konformaatiossa vetyatomit ovat lähellä toisiaan, mikä aiheuttaa steristä rasitusta ja tekee siitä vähemmän vakaan.

Konformaatioanalyysi on tärkeää, kun tutkitaan kemiallisia reaktioita, entsyymien toimintaa ja lääkkeiden sitoutumista kohteisiinsa. Molekyylin konformaatiolla on suuri merkitys sen biologisessa aktiivisuudessa, sillä vain tietyt konformaatiot voivat sitoutua oikein esimerkiksi proteiinien aktiivisiin kohtiin. Konformaatiot voivat myös vaikuttaa molekyylien kiteytymiseen ja muihin kiinteän olomuodon ominaisuuksiin.