kohteliaisuudet

Kohteliaisuudet ovat toimenpiteitä ja sanoja, joiden tarkoituksena on osoittaa toisen henkilön kunnioittamista, ystävällisyyttä ja huomioimista sosiaalisissa tilanteissa. Ne kattavat sekä verbaaliset ilmaisut että ei-verbaalisen käytöksen sekä yleiset tavat, jotka helpottavat vuorovaikutusta.

Verbaalisesti kohteliaisuuksiin kuuluu ajanvääntelimpi, selkeät ja oikea-aikaiset ilmaisut kiitollisuudesta, pyyteestä ja anteeksiannosta. Esimerkkejä ovat sanat kiitos, ole hyvä, anteeksi, saisinko, voinko käyttää. Suuremmissa tai muodollisemmissa yhteyksissä voidaan käyttää teitittelyä tai sinuttelua riippuen tilanteesta, alueellisista tavoista ja suhteesta. Kohteliaisuudet voivat siten sisältää sekä kielellisiä että kulttuurisia normi-odotuksia.

Arjen kohteliaisuudet näkyvät muun muassa toisten huomioimisena: oven pitäminen auki, toisen edelle antaminen, istuimien antaminen vanhuksille tai raskaana oleville, jonojen noudattaminen ja toisten keskeyttämisen välttäminen. Suomessa korostuvat usein suoraviivaisuus ja henkilökohtainen tila, mutta samalla yhteiskunnallinen käytöstapojen noudattaminen on tärkeää sekä julkisissa että yksityisissä tilanteissa.

Ei-verbaalisti kohteliaisuuteen kuuluvat esimerkiksi kohtelias ele, vilpitön hymy, katsekontakti ja oikeanlainen äänensävy. Noin sommiteltu käytös voi viestiä kunnioitusta, huolenpitoa ja sosiaalista harmoniaa.

Kohteliaisuudet voivat vaihdella kulttuurien mukaan, ja niitä opetetaan sekä perheessä että koulussa. Ne tukevat sujuvaa vuorovaikutusta, vähentävät väärinkäsityksiä ja ylläpitävät sosiaalista tilaa.