kohinahavainnot

Kohinahavainnot ovat tilasto- ja mittaustietoa, joka liittyy ympäristö- ja järjestelmäkohinaan. Termi kuvaa havainnoitua taustasumua tai kohinaa, joka ei itsessään edusta signaalin keskeistä ilmiötä. Kohina voi johtua mittauslaitteista, ympäristötekijöistä sekä kohinantuottavista ilmiöistä itsessään. Termiä käytetään useilla tieteenaloilla, kuten akustiikassa, radiotieteessä, elektroniikassa, seismologiassa ja neurotieteissä.

Mittaukset kohinahavainnoista sisältävät sekä aika- että spektrianalyysin. Tyypillisiä menetelmiä ovat tehospektrin tiheyden (power spectral density, PSD) arviointi, tilastollinen erottelu signaalista ja kohinasta sekä kalibrointi ja kontrollikokeet kohinan lähteiden eristämiseksi. Pitkittäinen seuranta auttaa havaitsemaan muuttuvaa kohinaa ja laitteiston driftin vaikutuksia.

Kohinahavainnoilla on sekä haasteita että merkitystä. Ei-stationaarinen kohina, korreloitunut kohina, instrumentaaliset virheet ja ympäristötekijät voivat vaikeuttaa tulkintaa. Oikea tulkinta kohinasta parantaa havaintojen luotettavuutta, tehostaa laitteiden suorituskykyä ja helpottaa signaalin havaitsemista todellisissa ilmiöissä.

Esimerkkejä kohinahavainnoista ovat radiotutkimuksessa, akustiikassa sekä sensoritekniikassa ja laadunvarmistuksessa. Lisätietoa: kohina, signaalin-kohinan suhde, taustasuma, kalibrointi.