koagulaatiokaskadia

Koagulaatiokaskadia on veren hyytymisen keskeinen biokemiallinen järjestelmä, jossa plasman proteaasien aktivoituminen tapahtuu toistensa kautta ja lopulta syntyy fibriiniverkko, joka stabiloi veritulpan. Kaskadissa on useita hyytymistekijöitä I–XIII sekä kofaktoreita ja sääteleviä aineita. Toiminta jaetaan kahteen päävaiheeseen: sisäiseen (intrinsic) ja ulkoiseen (extrinsic) tiehen, jotka yhdistyvät yleiseksi (common) tieksi.

Ulkoisen tien käynnistää kudostekijä (tissue factor, TF) ja tekijä VIIa. Sisäisen tien käynnistää kosketusaktivaation kautta XII, XI, IX ja VIII. Molemmat tiet johtavat yleiseen tiehen, jossa Xa yhdessä Va:n kanssa muuntaa protrombiinin IIa:ksi. Trombiini muuttaa fibriinogeenin fibiiniksi ja aktivoi V:ää, VIII:aa ja XIII:ta sekä vahvistaa hyytymän muodostumista.

Monet hyytymistekijät ovat K-vitamiinin riippuvaisia (II, VII, IX, X sekä proteiinit C ja S). Säätelevät mekanismit koostuvat antitrombiini III:stä sekä proteiini C:stä ja proteiini S:stä, ja TFPI (tissue factor pathway inhibitor) rajoittaa alun ulkoista tietä. Trombiini aktivoi XIII:ta ja samalla vahvistaa hyytymän muodostumista.

Rikkomukset koagulaatiokaskadiassa voivat johtaa liialliseen vuotoon tai tromboosiin. Diagnostisesti käytetään protrombiiniaikaa PT ja osittaista tromboplastiiniaikaa aPTT; epäiltäessä tekijäpuutoksia voidaan tehdä spesifisiä tekijätestejä sekä sekoituskoe. Hoitoon kuuluu sekä vuodon hallinta että antikoagulanttinen ehkäisy, kuten K-vitamiinin antagonistit (esim. varfariini) ja suorat DOAC-lääkkeet.