kirjanpitotapa

Kirjanpitotapa on suomalaisessa kirjanpidossa käytetty termi, jolla viitataan yrityksen kirjanpidon järjestämistapaan ja tilinpäätöksen laatimiseen sovellettavaan menettelyyn. Se määrittelee, miten taloudelliset tapahtumat tunnistetaan, mitkä tilit ja tilikirjat niitä vastaanotetaan, sekä millä tavalla muodostetaan tilinpäätös ja sen liitetiedot. Keskeinen osa kirjanpitopapaa on kaksinkertainen kirjanpito, jossa jokaisella tapahtumalla on debet- ja kredit-puoli ja jonka avulla voidaan seurata sekä tulosta että varallisuuden muutoksia.

Kirjanpitotapa kattaa käytettävät välineet ja dokumentaation: päiväkirjat, pääkirjat, tositteet sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteet. Se määräytyy lainsäädännön, kuten kirjanpitolain ja tilinpäätösasetusten, sekä sovellettavien tilinpäätösstandardien mukaan. Suomessa pienemmät yritykset voivat noudattaa kevyimmämpiä tilinpäätö- ja kirjanpitovaatimuksia, kunhan asianmukaiset tiedot säilytetään ja tilinpito on luotettavaa. Suuremmat ja julkisesti noteeratut yritykset voivat soveltaa IFRS-standardien mukaista tilinpäätöstä tai Suomen GAAP:iin perustuvaa tilinpäätöstä lyhyesti.

Kirjanpitopäiväysten ja -menetelmien valinnalla on merkitys taloudellisen tiedon luotettavuuteen ja vertailtavuuteen. Valittu kirjanpitapa tulee olla liiketoiminnan luonteen ja kokoluokan mukainen ja sitä tulee noudattaa johdonmukaisesti. Muutokset vaativat perustellun selityksen sekä asianmukaisen tiedon päivittämisen tilinpäätöksiin.

---