kilpailukykyisyyttä

Kilpailukykyisyyttä tarkoitetaan kykyä menestyä markkinoilla ja säilyttää tai kasvattaa markkinaosuutta sekä kotimaassa että kansainvälisesti suhteessa kilpailijoihin. Se voi koskea yksittäistä yritystä, toimialaa tai koko kansantaloutta, ja siihen vaikuttavat sekä kustannusten että arvonlisän tuottamisen tekijät sekä markkinoiden rakenteellinen asema.

Kilpailukyky sisältää sekä hinnan että ei-hinnan tekijöitä. Tärkeimpiä ovat tuottavuus ja innovaatiot, pääomien sekä työvoiman tehokas käyttö, koulutettu ja osaava työvoima, infrastruktuuri sekä toimiva sääntely- ja oikeusjärjestelmä. Myös makroekonominen vakaus, energian hinta sekä yritysten sopeutumiskyky globaalien arvoketjujen muutoksiin ovat olennaisia. Sääntelevä ilmasto, verotus sekä tukijärjestelmät voivat joko vahvistaa tai heikentää kilpailukykyä.

Mittareita ja arviointia kilpailukyvyllä on useita. Kansainväliset indeksit, kuten maailmanlaajuinen kilpailukykyindeksi ja vastaavat IMD:n tai OECD:n tuotokset, tarkastelevat usein institutionaalisia tekijöitä, infrastruktuuria, terveydentilaa ja koulutusta sekä yritysten innovaatiokykyä. Ne ovat hyödyllisiä kuitenkin vain osana kokonaisarviota, sillä sopivat mittarit voivat myös vääristää kuvaa tai unohtaa jakautumisen ja lyhyen aikavälin sokit.

Politiikalla voidaan vahvistaa kilpailukykyä muun muassa parantamalla koulutusta ja tutkimus- ja kehityspanoksia, investoimalla infrastruktuuriin, edistämällä kilpailua ja rakennemuutoksia sekä luomalla vakaat ja ennakoitavat toimintaedellytykset yrityksille. Kilpailukyky on dynaaminen ja riippuu pitkän aikavälin tuottavuuden kasvusta sekä sopeutumiskyvystä globalisoituvassa taloudessa.