kiinteänestejärjestelmä

Kiinteänestejärjestelmä, suomeksi myös kiinteä-neste-seos tai suspensio, on heterogeeninen seos, joka koostuu kiinteästä aineesta ja nesteestä. Kiinteän aineen partikkelit ovat jakautuneet tasaisesti nesteeseen, mutta ne eivät liukene. Tällöin kiinteät hiukkaset pysyvät suspendoituneina nesteessä ajan myötä, ainakin jossain määrin.

Esimerkkejä kiinteänestejärjestelmistä ovat mutainen vesi, jossa hiekka ja savi ovat suspendoinut vedessä, tai jauhojen sekoittaminen veteen, jolloin syntyy taikinaa. Myös monet lääkevalmisteet, kuten oraalisuspensiot, ovat kiinteänestejärjestelmiä, joissa lääkeaine on hienojakoisena kiinteänä partikkelina nestemäisessä kantaja-aineessa.

Kiinteänestejärjestelmien ominaisuudet riippuvat suuresti kiinteiden partikkelien koosta, muodosta ja tiheydestä sekä nesteen ominaisuuksista, kuten viskositeetista ja pintajännityksestä. Suuremmat ja tiheämmät partikkelit pyrkivät laskeutumaan pohjalle painovoiman vaikutuksesta ajan kuluessa, jolloin järjestelmä erottuu. Tätä ilmiötä voidaan hidastaa lisäämällä suspensiota stabiloivia aineita, jotka estävät partikkelien agglomeroitumista ja hidastavat niiden laskeutumista.

Kiinteänestejärjestelmiä käytetään laajalti teollisuudessa, esimerkiksi maaliteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa ja farmaseuttisessa teollisuudessa. Niiden valmistus ja käsittely vaativat usein erityistekniikoita, kuten sekoitusta, jauhamista ja homogenointia, jotta saavutetaan haluttu stabiilius ja koostumus.