kiertovesilämpötiloilla

Kiertovesilämpötiloilla viitataan veden lämpötilaan lämmitys- tai jäähdytysjärjestelmissä, joissa vesi kiertää putkistoissa ja siirtää lämpöä. Näihin lämpötiloihin kuuluvat yleensä menoveden ja paluuveden lämpötilat. Menovesi on järjestelmään syötettävää lämmitettyä tai jäähdytettyä vettä, kun taas paluuvesi on järjestelmästä takaisin lämmönlähteeseen tai -poistimeen palaavaa vettä.

Menoveden ja paluuveden lämpötilaero, jota kutsutaan myös lämpötilalaskuksi tai lämpötilaeroksi, on keskeinen suunnitteluparametri. Se kertoo, kuinka tehokkaasti lämpöä on siirtynyt järjestelmän sisällä. Suurempi lämpötilaero osoittaa tyypillisesti tehokkaampaa lämmönsiirtoa ja mahdollistaa pienemmän virtausmäärän saman lämmöntuoton saavuttamiseksi. Toisaalta pieni lämpötilaero voi viitata riittämättömään lämmönsiirtoon tai liian suureen virtausmäärään.

Optimaaliset kiertovesilämpötilat vaihtelevat merkittävästi järjestelmän tyypin, käyttötarkoituksen ja energiatehokkuustavoitteiden mukaan. Esimerkiksi matalalämpötilaiset lattialämmitysjärjestelmät toimivat tyypillisesti huomattavasti matalammilla menoveden lämpötiloilla (esim. 30-40 °C) kuin perinteiset patterilämmitysjärjestelmät (esim. 50-70 °C). Lämpöpumppujärjestelmät hyötyvät erityisesti matalammista kiertovesilämpötiloista, sillä ne parantavat laitteiston hyötysuhdetta. Jäähdytysjärjestelmissä kiertovesilämpötilat ovat puolestaan vastaavasti matalampia, tyypillisesti 6-15 °C.