kieliideologioihin

kieliideologioihin viittaa mielipide- ja uskomusjärjestelmiin, jotka liittyvät kielen rooliin ja merkitykseen yhteiskunnassa. Ideologioihin voidaan sisältyä käsityksiä siitä, mikä kieli on ”taitava” tai ”oteellinen”, miten kieli erottaa ryhmiä ja millä ehdoilla kielen käyttöä tulisi ohjata. Ne voivat kuljettaa arvotietoa, vahvistaa valtaostrukturoita ja vaikuttaa kielipolitiikkaan. Esimerkiksi kielenpäätöksiä koskevat päätökset sisä- ja kansainvälisissä konteksteissa usein heijastavat vainomaisia mielintoja osa‑yhteisön roolista ja asemasta.

kieliideologioiden tutkimus mahtuu kielellisiin ja yhteiskunnallisiin näkökulmiin. Studoidaan usein, miten koulutusjärjestelmä, media ja lainsäädäntö luovat ja vahvistavat kielellisiä hierarkioita. Ideologioilla on myös merkittävä rooli katsojyhteisön identiteetin muodostumisessa. Esimerkkejä ovat staattinen vs. dinaminen kieliä hallitseva näkemys, jota puhutaan, kun suhtaudutaan esimerkiksi suomen tai ruotsin kielimääräykseen Suomessa, tai perinteisiin vs. globalisoituihin kieli- ja äidinkielen strategioihin maissa, joissa on useita virallisia kieliä.

kielellisiä ideologioita ei yleensä listata suoraan poliitikkien sanaston joukkoon, mutta ne vaikuttavat laajasti kielenkäyttöön, suhtautumiseen ja politiikoihin. Paljon tutkittuja teoksia käsittelevät näitä ilmiöitä ja niiden vaikutuksia yhteiskunta‑kieliajattelun liittyvissä prosesseissa.