ketjuudesta

Ketjuudesta on suomenkielinen termi, joka viittaa ketjuun tai ketjumaiseen rakenteeseen ja jota käytetään useilla tieteenaloilla sekä arkikielessä. Genetiivimuoto ketjuudesta viittaa sekä itse ketjuun että ilmiöihin, joissa ketju on keskeinen rakennetta muodostava tekijä. Tästä syystä ketjuudesta voidaan puhua sekä konkreettisista esineistä että abstrakteista sarjoista tai tapahtumaketjuista.

Tieteen ja tekniikan konteksteissa ketju voi tarkoittaa esimerkiksi pitkää molekyyliketjua kemiassa ja biologiassa. Polymeeriketjut koostuvat toistuvista monomeeriyksiköistä, ja niiden pituus, haaroituneisuus sekä ristisidokset vaikuttavat materiaalin mekaanisiin ominaisuuksiin ja lämpötilan vasteeseen. Biologiassa DNA- ja proteiiniketjut määrittävät perinnöllisyyden sekä solujen toiminnan.

Tietotekniikassa lohkoketju on yleisimmin käytetty esimerkki ketjuuntuneesta rakenteesta, jossa lohkot on kytketty toisiinsa kryptografisin todistein ja hash-arvoilla. Suomessa termi lohkoketju on vakiintunut; sana ketju voi kuitenkin joissakin yhteyksissä viitata lohkojen väliseen liitännällisyyteen. Ketjujen ideana on tarjota läpinäkyvyyttä, pysyvyyttä ja hajautettua hallintaa.

Toimitusketju kuvaa tavaroiden ja palvelujen kokonaisuutta toimitus- ja tuotantoketjun osalta. Ketjuuden tutkimus ja hallinta painottuu tiedonjaon läpinäkyvyyteen, tehokkuuteen sekä resurssien ja riskien hallintaan. Ketjuilmiöitä tarkastellaan myös matematiikan, logiikan ja systeemiteorian yhteyksissä.