ketjuiksi

Ketjuiksi on suomen kielen translatiivinen muoto sanasta ketju. Se muodostuu ketju- perusstä ja translatiivin yhteydessä käytettävästä päätteestä -ksi, merkin antaen ajatuksen “muuttua/ olla something in the state of chains” tai “to be as chains.” Koska muoto on monikon translatiivi, sitä käytetään, kun viitataan useisiin ketjuihin tai kun puhutaan ketjuiksi tulemisen tilasta monikossa. Siksi sekä merkitys että käyttö ovat erityisen hori­zontaalinen ja tyypillisesti liittyvät kuvailuun tai kielelliseen ilmaisuun.

Etymologia ja tausta: Suomen translatiivinen muoto ilmaisee muutos- tai roolimuutosta ja vastaa englannin “into/as” -rakennetta. Ketjujen määrä ratkaisee muodon ketjuiksi; yksikössä vastaava muoto on ketjuksi. Esimerkiksi muotokohtana voidaan sanoa: “voidaan sanoa ketjuiksi” siinä mielessä, että jokin muodostuu useammasta ketjusta tai asetetaan niiksi.

Käyttö: Ketjuiksi esiintyy pääosin kirjallisessa, historiallisessa tai metaforisessa kontekstissa. Se voi kuvata sekä konkreettista tilaa (monet esineet yhdistetään ketjuiksi) että abstraktia tilaa (esimerkiksi ryhmien, järjestelmien tai syiden muuttumista “ketjuiksi” siten kuin yhteys muodostuu ketjuiksi). Yleinen Montessori- tai tekninen arkipäivän kielenkäyttö ei välttämättä vaadi tätä muotoa, mutta se voi löytyä runollisemmasta tai historiallisesta tekstistä.

Esimerkkejä: Vangit asetettiin ketjuiksi. Tämä ilmaisee, että vangit muutettiin fyysisesti tai symbolisesti ketjuiksi. Tähdellinen esimerkki kuvaa muutosilmaisua yleisesti: “Sääntely katsottiin ketjuiksi.”

Lähteet: Kielitiede, translatiivinen taivutus, ketju-sana. Katso myös ketju, translatiivinen sijamuoto sekä suomen kielen muotopäätteet.