keskusmuistin

Keskusmuisti, eli RAM (Random Access Memory), on tietokoneen päämuisti, jossa käsillä olevat ohjelmat ja aktiiviset tiedot säilytetään tilapäisesti suoritusprosessin aikana. Se on vapaa muistia (volatile), eli sen sisältö häviää virran katkeutuessa. Keskusmuistin koko ja nopeus vaikuttavat järjestelmän suorituskykyyn: enemmän ja nopeampi RAM mahdollistaa useampien ohjelmien samanaikaisen toiminnan ja nopeammat tiedonhakutoiminnot.

Teknisesti suurin osa keskimuistista on DRAM-pohjaista muistia, joka tallentaa yhden bitin kondensaattorille ja vaatii säännöllistä virkistystä. Muisti on rakennettu moduuleista, kuten DIMM (desktop) tai SO-DIMM (kannettava). Muistiohjain, usein osa suoritinta tai emolevyn piirisarjan muistiohjausyksikköä, hallinnoi muistihakua ja tiedonsiirtoa prosessorille.

Keskusmuisti kuuluu muistihierarkiaan: sen nopeus on suurempi kuin pysyvän tallennuksen (esim. kiintolevy tai SSD), mutta hitaampi kuin CPU:n välimuistien (L1/L2/L3) nopeudet. Sitä käytetään ohjelmien ja datan tilapäiseen tallentamiseen suoritushetkellä. Käyttöjärjestelmä käyttää virtuaalimuistia, joka mapittaa ohjelman muistialueet fyysisiksi RAM-sivuiksi ja voi tarvittaessa siirtää sivuja levylle.

Nykyään kuluttajakäyttöön tarkoitetuissa tietokoneissa keskusmuistia on tyypillisesti 8–64 gigatavua, ja suuremmat järjestelmät voivat käyttää enemmän. DDR4 on yleisin muistityyppi, ja DDR5 on yleistymässä tarjoten suuremman tiedonsiirtonopeuden ja energiatehokkuuden.