keskihiiliteräs

Keskihiiliteräs on teräslaji, jonka hiilipitoisuus on tyypillisesti noin 0,3–0,6 prosenttia. Se sijoittuu matalahiilisen ja korkea-hiilisen teräksen väliin: suuremman lujuuden ja kulumiskestävyyden ansiosta se soveltuu käyttökohteisiin, joissa tarvitaan parempaa kestävyyttä kuin matalahiiliteräksillä, mutta säilytetään kohtuullinen työstettävyys ja sitkeys.

Ominaisuudet: Keskihiiliteräkset tarjoavat parempaa lujuutta ja kovuutta kuin matalahiiliteräkset, mutta alhaisemman sitkeyden ja hitsattavuuden kuin korkeahiiliteräkset. Niitä voidaan kovettaa ja temperoida, jolloin saavutetaan parempi kulutuskestävyys samalla säilyttäen kohtuullisen työstettävyyden. Hitsaaminen on yleensä mahdollista, mutta korkea hiilipitoisuus lisää halkeamien riskiä; esilämmitys ja hallittu jäähdytys ovat suositeltavia.

Käyttö ja sovellukset: Keskihiiliterästä käytetään usein koneistettavissa osissa, kuten akselit, kampiakselit, hammaspyörät ja muut kuluvia kuormia kohtaavat komponentit sekä valmistus- ja rakennusteollisuudessa käytettävät kappaleet, jotka vaativat suurempaa lujuutta kuin matalahiiliterästen. Lämpökäsittelyllä voidaan saavuttaa haluttu yhdistelmä lujuutta ja työstöominaisuuksia.

Vakiogradeja: Esimerkiksi EU-standardeissa C35 ja C45 ovat yleisiä keskihiiliteräksiä, joiden hiilipitoisuus on noin 0,32–0,39 % ja 0,45–0,50 %. Yhdysvalloissa vastaavia ovat SAE 1045 -teräkset. Nämä standardit määrittelevät sekä mekaaniset että lämpökäsittelyvaatimukset.

Lopuksi: Keskihiiliteräs on monipuolinen rakenneteräs, tarjoten hyvän kompromissin lujuuden, sitkeyden, hitsauksen ja kustannusten välillä. Sen prosessointi vaatii huomioita erityisesti lämpökäsittelyssä ja hitsauksessa.