keskiajalta

Keskiaika (keskiaikakausi) on historiallinen jakso, jota käytetään sekä eurooppalaisessa että suomalaisessa historiankirjoituksessa. Yleisesti sitä pidetään ajanjaksona noin 5. vuosisadalta 15. tai 16. vuosisadalle. Suomessa keskiaika alkaa suurin piirtein 1100–1200-luvulla, jolloin kristillistyminen eteni ja Ruotsin valtakunta vahvisti asemaansa. Ajan lopulla 1500-luvulla reformaatio ja varhaismodernin ajan kehitys alkoivat vaikuttaa yhteiskuntaan.

Keskiaikainen yhteiskunta perustui pääasiassa maatalouteen ja feodaaliseen järjestykseen. Kirkko oli keskeinen instituutio, ja katolinen kirkko sekä sen maallinen hallinto vaikuttivat arkeen, koulutukseen ja kulttuuriin. Kaupungeissa kehittyivät kirkot, linnat ja kaupungistuminen yleisemmin; Itämeren alueen kaupankäynti sekä Hansaliiton yhteydet muokkasivat taloutta. Paikalliset hallintoelimet sekä porvaristo ja maatyöt muodostivat yhteiskunnan perustan.

Keskiajan lopulla Suomen kehitys liittyi Kalmar-unioniin (1397–1523), Ruotsin hallinnon alaisuuteen sekä keskitetyn hallinnon rakentumiseen. Kulttuurisesti kirkollinen kirjoitus- ja koulutusrakenne kehittyi, ja lukutaidon sekä kielellisen kehityksen edellytykset loivat pohjan uuden ajan ilmiöille. Keskiaika on usein määritelty ajanjaksona, jonka kesto ja ilmentymä vaihtelevat alueittain, mutta se kattaa olennaiset muutokset kirkosta valtaan, kaupungistumisesta maatalouteen.