kertymistä

Kertymistä tarkoitetaan aineen, materiaalin tai epäpuhtauksien kasaantumista ja kerrostumista. Sillä viitataan sekä luonnollisiin ilmiöihin että ihmisen toiminnasta johtuvaan kertymiseen, ja termiä käytetään laajalti tieteellisessä ja teknisessä kielessä.

Biologiassa ja lääketieteessä kertymistä kuvataan usein rasvojen, kivennäisaineiden tai proteiinien kertymisenä kudoksiin. Esimerkkejä ovat ateroskleroottiset plakit, joissa lipidejä kertyvät verisuonten seinämiin, sekä kalsifikaatiokertymät eli kalkkikertymät kudoksissa ja elimissä.

Ympäristötieteissä ja geologiassa kertymään liittyy sedimentaatio ja kerrostumat sekä maaperän ja vesiekosysteemien kehitys.

Teollisuudessa kertymät näkyvät usein kalkkisaostumina putkistoissa, ruosteen kertymänä tai muina kerrostumina laitteiden pinnoilla, mikä heikentää suorituskykyä ja lisää huoltokustannuksia.

Kertymisen syntyyn vaikuttavat tekijät ovat muun muassa aineiden koostumus, lämpötila, kosteus, virtaustiheys sekä järjestelmän tai elimen kyky poistaa kertymiä. Hallinta riippuu kontekstista: terveydenhuollossa sen ehkäisy ja poisto voivat sisältää ruokavalion muutoksia, lääkitystä tai leikkaushoitoa; teollisuudessa säännöllinen huolto ja prosessien optimointi; ympäristössä se voi tarkoittaa sedimentin seurannan ja hallinnan toimenpiteitä.