keratinosyytteistä

Keratinosyytit ovat ihon epidermiksen pääasiallisia soluja ja muodostavat suurimman osan ihon solukosta. Ne syntyvät basal-luokan kantasoluista ja jakautuvat jatkuvasti, mikä mahdollistaa ihon normaalin uudistumisen, korjaamisen sekä keratiinin tuotannon.

Keratinosyytit erilaistuvat kerroksittain: basal-kerroksessa ne ilmentävät K5- ja K14-keratiineja, ja siirtyessään ylöspäin ne muodostavat K1- ja K10-keratiineja. Ne muodostavat soluvälisiä liitoksia, kuten desmosomeja ja hemidesmosomeja, jotka antavat iholle mekaanisen kestävyyden. Paksussa ihossa esiintyy lisäksi stratum lucidum -kerros. Erilaistuminen johtaa keratinisoituvaan viimeistelyyn, jossa vanhat solut kuolevat ja muodostavat sarveiskerroksen.

Toiminnot: Keratinosyytit muodostavat tiiviin ihon esteen yhdessä lipidikerroksen kanssa. Ne tuottavat lamellaarisia lipidejä ja muita komponentteja, jotka estävät vedenläpäisevyyden sekä ulkoisten haittojen pääsyn ihon sisälle. Ne erittävät myös antimikrobisia peptidejä ja muita immuunisignaaleja sekä osallistuvat D-vitamiinin synteesiin UV-säteilyn vaikutuksesta.

Keratinosyytteillä on keskeinen rooli haavojen paranemisessa: ne proliferoituvat, siirtyvät haavan reunoja kohti ja erittävät kasvutekijöitä, jotka ohjaavat uudelleenepitelisaatiota. Ne ovat vuorovaikutuksessa muiden ihon solujen, kuten melanotsyyttejen ja Langerhansin solujen, kanssa immuunipuolustuksessa sekä pigmentaation säätelyssä.

Kliinisesti keratinosyytteihin liittyvät muutokset näkyvät ihosairauksissa kuten psoriaasi ja atooppinen dermatiitti sekä okasolusyövän yhteydessä. Keratinisaation säätelyn häiriöt voivat muuttaa ihon rakennetta ja toimintaa. Keratinosyyttejä voidaan kasvattaa ja tutkia laboratorio-olosuhteissa, mikä tukee ihotutkimuksia ja lääkekehitystä.