kelttiläisyys

Kelttiläisyys on käsite, jolla viitataan kelttiläiseen kulttuuriin, identiteettiin sekä niihin liittyviin perinteisiin, taiteeseen ja uskontoihin. Historiallisesti kelttiliset kansat asuttivat laajoja alueita antiikin ja varhaiskeskiajan Euroopassa, muun muassa Gallian, Britannian saarilta, Irlannista sekä Bretagnen alueelta.

Kielitieteellisesti kelttiläiset kielet muodostavat oman kielikuntansa, johon kuuluu sekä muinais- että nykykieliä. Esimerkkejä ovat iirin gaelin kieli sekä skotlantilainen gaelin kieli, walesin kieli sekä bretonin, cornishin ja manx’n kielet.

Kulttuurisesti kelttiläisyys viittaa usein vanhoihin taiteen ja mytologian piirteisiin, kuten monimuotoisiin ornamentteihin, spiraleihin ja yleiseen symboliikkaan sekä insulariin taiteeseen. Kelttiläisiin traditioihin liitetään myös kertomukset ja rituaalit, jotka ovat vaikuttaneet sekä historiallisessa että kirjallisessa kontekstissa.

Nykyään kelttiläisyydellä on sekä identiteetti- että kulttuurinen ulottuvuus. Alueilla kuten Irlannissa, Skotlannissa, Walesissa ja Bretagnessa kelttiläisyys näkyy kielellisenä ja kulttuurisena perinteenä sekä osallistumisessa kansainvälisiin tapahtumiin. Uskonnollisesti kelttiläinen polyteismi sekä druidien perinteet ovat vaikuttaneet sekä tutkimukseen että joihinkin modernin neopaganismin suuntiin. Suomessa termiä käytetään pääasiassa akateemisessa kontekstissa käsittelemään kelttien historiaa, kieliä ja kulttuuriperintöä.