keisarillisuuden

Keisarillisuus viittaa monarkian muotoon, jossa hallitsijaa kutsutaan keisariksi. Keisarillisuus eroaa yleensä kuningaskunnasta siten, että keisarin valta on usein laajempaa ja voi kattaa useita maita tai kansoja, toisin kuin kuningas, jonka valta tyypillisesti rajoittuu yhteen kuningaskuntaan. Keisarin arvo on usein perinnöllinen, mutta historiallisesti on ollut myös tapauksia, joissa arvo on saavutettu sotilaallisen menestyksen tai muiden ansioiden kautta. Keisarillisuuteen on liittynyt usein ajatus universaalista tai ylivaltakunnallisesta vallasta, ja keisarin asema on voinut olla myös uskonnollisesti tai ideologisesti merkittävä. Esimerkkejä keisarillisista hallitsijoista löytyy Rooman valtakunnasta, Kiinasta ja Japanista, sekä monista muista historian suurvaltakunnista. Keisarilliset valtakunnat ovat usein olleet laajoja ja monikulttuurisia, ja keisarin rooli on voinut olla yhdistävä tekijä näiden erilaisten alueiden ja kansojen välillä.