kehysriippuvuus

Kehysriippuvuus on psykologian ja taloustieteen käsite, joka kuvaa päätösten ja arvioiden riippuvuutta siitä, miten tieto esitetään tai kehystetään. Englanniksi ilmiötä usein kutsutaan termillä framing effect. Sama informaatio voi johtaa eri valintoihin riippuen sanamuodosta, vertailukohdasta tai visuaalisesta esitystavasta.

Klassinen esimerkki on Kahnemanin ja Tverskyn kuvaama tilanne, jossa vaihtoehdot esitetään joko voittoina (esimerkiksi "100 ihmistä säästyy") tai tappioina ("100 ihmistä kuolee"). Usein ihmiset suosivat riskittömämpää vaihtoehtoa voitto-kehyksessä ja riskialttiimpaa tappio-kehyksessä. Kehysriippuvuutta havaitaan laajasti terveystiedon, markkinoinnin, politiikan ja oikeudellisen päätöksenteon yhteyksissä.

Ilmiötä selitetään muun muassa kognitiivisilla heuristiikoilla ja odotettujen hyötyjen subjektiivisella arvioinnilla, kuten prospektiteorialla. Tutkimusmetodina käytetään kontrolloituja kokeita, joissa tutkitaan vaihtoehtojen esitystavan vaikutusta valintoihin. Kehysriippuvuuden voimakkuus vaihtelee kontekstin, yksilön tietoisuuden ja päätöksentekotavan mukaan; deliberate pohdinta voi vähentää vaikutusta.

Kehysriippuvuutta pidetään merkittävänä ilmiönä sekä teoreettisesti että käytännössä, mutta sen laajuus ja vaikutusten yleispätevyys voivat vaihdella tutkimusten ja tilanteiden välillä. Ilmiö liittyy läheisesti muihin kontekstuaalisiin vaikutuksiin, kuten ankkurointiin ja vertailuvaikutuksiin.