kaupunkirakenteeseen

Kaupunkirakenne tarkoittaa kaupungin tilallista ja toiminnallista järjestystä. Se kuvastaa maankäyttöä, rakennusten muotoa ja korkeutta sekä liikenne- ja julkisten tilojen verkostoa. Kaupunkirakenne määrittelee, miten asuin-, työ- ja palvelualueet sekä viheralueet sijoittuvat toisiinsa ja miten kaupunkia voidaan käyttää.

Keskeisiä elementtejä ovat keskustan ja peripherian tiheydet sekä maankäytön erilaiset käyttötavat. Kadunverkosto voi olla ruutukaavainen, radiaalinen tai sekamuotoinen, ja se vaikuttaa kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen saavutettavuuteen. Rakennusten korkeusvaihtelut, rakennuskanta sekä julkiset tilat ja viheralueet muovaavat kaupungin ilmettä ja toiminnallista rakennetta.

Suunnittelun tavoitteena on toimiva, kestävä ja sosiaalisesti eheä kaupunkirakenne. Tavoitteisiin sisältyy monipuolinen maankäyttö, helppo saavutettavuus sekä mahdollisuudet kävelyyn, pyöräilyyn ja julkiseen liikenteeseen. Lisäksi pyritään ilmastonmuutoksen hillintaan, liikkumistarpeiden vähentämiseen sekä luonnon ja palvelujen läsnäolon vahvistamiseen.

Arviointi perustuu indikaattoreihin kuten tiheys, maankäytön moninaisuus, yhteydet ja saavutettavuus sekä julkisten tilojen laadukkuus. Kaupunkimorfologia ja maankäyttöstrategiat tarjoavat työvälineitä rakenteen kehittämiseen, esimerkiksi tiivis kaupunkimallin ja keskusten verkostoitumisen kautta.

Eri rakenteelliset tyypit voivat olla tiivis keskusta sekä sen ympärillä kehittyvät alueet, keskustojen verkostoituminen sekä haja-asutusmaiset, autoiluun nojaavat alueet. Käytännössä suunnittelu tähtää siihen, miten uusi kehitys sovittuu olemassa olevaan rakenteeseen ja miten se tukee kestävää liikettä sekä monipuolista palveluverkostoa.