kaupungistumisessa

Kaupungistumisessa on kyse väestön ja talouden keskittymisestä kaupunkiin sekä kaupunkirakenteen laajentumisesta. Prosessi syntyy pääasiassa teollistumisen, palveluiden kasvun sekä paremman koulutuksen ja terveydenhuollon saavutettavuuden vaikutuksesta, mikä houkuttelee muuttovoittoja ja kasvattaa kaupungin väestöä.

Kaupunki-alueet tiivistyvät ja laajentuvat, kun asumista, työpaikkoja ja palveluita sijoitetaan lähemmäs toisiaan. Tämä vaikuttaa maankäyttöön, liikenneinfrastruktuuriin, asuntopolitiikkaan ja ympäristöolosuhteisiin.

Kaupungistuminen muokkaa myös taloudellista rakennetta: kaupunkialueilla työnjako ja tuottavuus voivat kasvaa, mutta samalla kasvavattarve toimivalle infrastruktuurille sekä ympäristö- ja sosiaalitoimenpiteille. Hallinto ja suunnittelu vastaavat näihin tarpeisiin esimerkiksi maankäytön suunnittelulla, tontinvarauksella, asuntotuotannolla ja liikennejärjestelyillä sekä kestävämmän kehityksen tavoitteilla.

Kaupungistumista voidaan mitata esimerkiksi kaupungissa asuvien osuudella, suurkaupunkialueiden laajuudella sekä työssäkäynti- ja muuttoliikkeen suunnalla. Ilmiö esiintyy eri maissa sekä kehittyneissä että kehittyvissä talouksissa, mutta sen muodot vaihtelevat: suurkaupunkien kasvusta haja-asutus-alueiden maankäytön muutokseen.

Suomessa kaupungistuminen on erityisesti suurten kaupunkien ja niiden kehyskuntien vahvaa kasvua, mikä korostaa tarvetta tiiviille maankäytön, liikenteen ja asumisen suunnittelulle.