kastematoja

Kastemadot ovat maaperässä ja lehtikerroksessa eläviä segmentoituneita selkärangattomia, jotka muodostavat tärkeän osan maaperän ekosysteemiä. Ne ovat yleisiä ympäri maailmaa, mutta niitä esiintyy runsaslukuisesti kosteissa, humuspitoisissa olosuhteissa. Useimmat maaperäiset kastemadot kuuluvat perheeseen Lumbricidae; tunnetuimpia lajeja ovat tavallinen kastemato (Lumbricus terrestris) sekä erilaiset vermikompostoinnissa käytetyt lajit.

Ulkonäöltään kastemadot ovat pitkiä, putkimaisia ja ja ajettuna moniin segmentteihin. Niillä on pieniä karvoja, joita kutsutaan setaeiksi, jotka auttavat liikkumisessa maaperässä. Ne hengittävät pääosin kostealla iholla, joten ne tarvitsevat jatkuvasti kosteaa ympäristöä; niillä ei ole erillisiä hengityselimiä.

Ravinto koostuu hajonneesta kasviperäisestä aineksesta, lehdistä, kuolleesta orgaanisesta materiaalista sekä sen mikrobien tuotteista. Ravinnon avulla ne ilmastavat ja sekoittavat maaperää, parantavat veden läpäisevyyttä ja voivat lisätä ravinteiden saatavuutta kasveille.

Elinkaari ja lisääntyminen: Kastemadot ovat kaksineuvoisia ja parittelevat usein yhdessä. Parittelun jälkeen ne muodostavat muna-koteloita maaperään, joissa kehittyvät nuoret madot. Kasvu- ja lisääntymisnopeus riippuvat ympäristötekijöistä kuten kosteudesta, lämpötilasta ja ravinnosta.

Merkitys ja uhkat: Kastemadot ovat olennaisia maaperän terveyden kannalta; ne edistävät ilmastusta, rakenteen muodostumista ja ravinteiden kiertokulkua. Ne ovat alttiita torjunta-aineille, kuivuudelle sekä raskaille maaperille ja elinympäristöjen häviämiselle. Kastemadot ovat myös tärkeitä laboratorio- ja kotipuutarhoissa käytettyjä organisminä vermikompostoinnissa.

---