karstikohdissa

Karstikohdat ovat maastonmuotoja, jotka syntyvät liukoisten kivien, kuten kalkkikiven, dolokiven tai gypsumin, hitaan liukenemisen kautta. Tämä kemiallinen rapautuminen muokkaa kallioperää ja muodostaa sekä maanpäällisiä että maanalaista rakennetta. Sateesta ja sulamisvedestä peräisin oleva vesi kulkee kivilajin rakojen kautta, liuottaa kivien aineksia ja luo luolaverkostoja, kuoppia sekä maanalaisten vedenlähteiden reittejä.

Maanalaisten vesiväylien kehittyessä syntyy laajoja luolastoja, joissa vesi kulkee sekä pinnojen alla että katto- ja lattiarakenteiden välissä. Tippukivet, eli stalaktiitit ja stalagmitit, muodostuvat, kun veden kertyminen ja liuottama aine laskeutuu ja sedimentoi luolien sisällä. Karstialueilla esiintyy usein kuoppia (karstikuoppia) sekä kapeita käytäviä, jotka voivat johtaa veden nopeaan kadottamiseen maan alle.

Karstikohdat ovat tärkeitä vesitalouden ja ekosysteemeihin liittyviä kohteita: ne voivat toimia vedenlähteinä ja tarjoavat elinympäristöjä eräille troglobioottisille eliöille sekä muille luolissa asuville lajeille. Niillä on myös arkeologista ja kulttuurihistoriallista merkitystä.

Tutkimus karstikohdissa painottuu kartoitukseen, hydrogeologiaan ja kallioperänkehityksen ajoitukseen, kun taas suojelu tähtää herkän luolasto- ja vesijärjestelmän säilyttämiseen sekä maisemallisten arvojen turvaamiseen.