kardinalilukuja

Kardinaliluvut ovat luvunlukuja, joita käytetään ilmaisemaan määrää. Kielessä kardinaliluvut vastaavat kysymykseen “Kuinka monta?” ja niitä käytetään yhdessä substantiivin kanssa: esimerkiksi kolme koiraa, viisi omenaa. Peruslukuina ovat yksitoista, kaksi, kolme sekä suuremmat luvut kuten kaksikymmentä ja kolmekymmentä; monimutkaisemmissa ilmaisussa voidaan muodostaa yhdistelmiä kuten kaksikymmentäyksi. Kardinaliluvut eroavat ordinaaleista, jotka ilmaisevat järjestystä (ensimmäinen, toinen, kolmas). Kielessä kardinaliluvut voivat taipua ja ne sopeutuvat kielen rakenteeseen eri tapauksissa ja lukusanoina esiintyessä.

Käyttö kielessä on yleistä kaikissa ikäryhmissä ja arkipäivän lasku- ja määritystilanteissa. Ne voivat esiintyä sekä lukusanoina että kirjaimina, ja suuret luvut muodostetaan sanallisesti tai yhdyssanoina, esimerkiksi kaksikymmentä, kaksikymmentäyksi ja sadas viisikymmentä. Kardinaliluvut ovat tärkeä osa peruslaskentaa sekä määrän ilmaisua arkipäivän lauseissa.

Matematiikassa kardinaliluvut kuvaavat joukon koon eli kardinaliteetin. Ne voivat olla lopullisia (esimerkiksi luvut 0, 1, 2, …) tai äärettömiä. Yleisimmän äärettömän kardinaliteetin käsite on aleph-nolla (ℵ0), jota käytetään kuvaamaan luonnollisten lukujen määrää. Kokoja voidaan luokitella edelleen suurempien kardinaliteettien kautta nähtynä, mikä liittyy setin teorian tutkimukseen. Kardinaliluvut ja ordinaalit erottuvat käsitteellisesti toisistaan: kardinaliluvut mittaavat määrää, ordinaalit kertovat järjestystä.