kardinaaliluvut

Kardinaaliluvut ovat suomen kielen numeeristen sanojen luokka, jolla ilmaistaan määrä. Ne ovat yksi perusluku- ja määrämääreistä, ja ne eroavat järjestysluvuista (jotka ilmaisevat järjestystä kuten ensimmäinen, toinen, kolmas). Kardinaaliluvut voivat esiintyä itsenäisesti tai määräävinä substantiiveille.

Peruslukuja ovat esimerkiksi yksi, kaksi, kolme, neljä ja viisi. Suomen kielessä luvut 11–19 muodostetaan sivulauseyhteyksin ja luvut 20 ja sitä suuremmat ilmenevät usein yhdistämällä kymmenet ja yksittäislukujen osat: kaksikymmentä (20), kolmekymmentä (30), neljäkymmentä (40) ja niin edespäin. Sata (100) voi esiintyä yksin tai monikertaisina kuten kaksisataa (200). Tuhaat (1000) ja tuhannet muodostavat jatkumon kuten tuhat (1000), kaksituhatta (2000). Miljoona (1 000 000) ja kaksi miljoonaa (2 000 000) ovat yleisiä suurempien määrien ilmauksissa.

Käyttö: kardinaaliluvut määräävät lukumäärän ja niitä käytetään sekä itsenäisesti että määräävinä substantiiveille. Suomen kielessä luvut vaikuttavat substantiivin taivutukseen siten, että luvun ja sanan taivutus muodostaa kokonaisuuden, esimerkiksi määräyssuhteet ja partitiivi/genetiivimuodot voivat muuttua luvun mukaan. Suurempien lukujen muodostaminen perustuu sanan yhdistämiseen tai sananryhmien ketjuihin.

Lähitulevaisuudessa kardinaaliluvut muodostavat perustan lukujärjestelmälle, ja niiden käyttövaihtoehdot voivat vaihdella kielen rekisterin ja kontekstin mukaan. Katso myös järjestysluvut.