karbidiyhdisteitä

Karbidiyhdisteitä ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka koostuvat hiilestä ja vähemmän elektronegatiivisesta alkuaineesta. Yleisin karbidiyhdiste on piikarbidi (SiC), jota käytetään esimerkiksi hiomamateriaaleissa ja puolijohteissa. Metalleista muodostuneita karbidiyhdisteitä, kuten volframikarbidi (WC), käytetään erittäin kovien ja kulutusta kestävien työkalujen valmistuksessa.

Karbidiyhdisteiden ominaisuudet vaihtelevat suuresti riippuen niistä alkuaineista, joista ne muodostuvat. Jotkut karbidit ovat erittäin kovia ja korkean sulamispisteen omaavia, kun taas toiset ovat pehmeämpiä ja reaktiivisempia. Kemiallisesti monet karbidit ovat suhteellisen inerttejä, mutta voivat reagoida kuumassa vedessä tai happojen kanssa vapauttaen hiilivetyjä.

Luonnossa karbidiyhdisteitä esiintyy harvoin, mutta niitä voidaan syntetisoida teollisesti korkeissa lämpötiloissa. Esimerkiksi piikarbidiä valmistetaan kuumentamalla piidioksidia ja hiiltä sähköuunissa.

Sovelluksia karbidiyhdisteille löytyy monilta eri teollisuudenaloilta. Kuten mainittu, piikarbidi on tärkeä materiaali elektroniikassa ja optiikassa. Volframikarbidi on välttämätöntä metallintyöstöteollisuudessa. Myös kalsiumkarbidilla (CaC2) on historiallinen merkitys asetyleenin tuotannossa. Uudemmissa sovelluksissa tutkitaan esimerkiksi uusien karbidimateriaalien käyttöä akkuteknologiassa ja katalyytteinä. Karbidien monipuolisuus tekee niistä arvokkaita ja tärkeitä materiaaleja modernissa teknologiassa.