kaoliiniitti

Kaoliiniitti on yleinen savimineraali, joka kuuluu kaoliiniryhmään. Sen kemiallinen koostumus on pääpiirteissään Al2Si2O5(OH)4, ja se muodostuu 1:1-kerroksisesta aluminosilikaatista, jossa toisiinsa liittyvät tetraedrit SiO4 ja oktahedraali AlO6 ovat vuorovaikutuksessa. Kerroksia pitävät yhdessä vetysidokset, eikä mineraali laajene kuten jotkin muut savut; basalisen kerroksen etäisyys on noin 7 Å. Kaoliiniitti esiintyy tyypillisesti mikro- tai pallomaisina rakeina ja on yleensä kirkkaan valkoista, vaikka epäpuhtaudet voivat antaa värimuutoksia.

Kivennäis muodostuu kemiallisen rapautumisen seurauksena alu-"topic" -mineraaleista, kuten feldspatista, kosteissa ja happamissa oloissa. Sitä tavataan erityisesti trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla kerrostuneina savikerroksina ja bauxiittialueilla. Kaoliiniittia esiintyy sekä luonnon kaolinina että osana monia savivyöhykkeitä, joissa sitä syntyy pitkälle kehittyneiden rapautumismenetelmien tuloksena.

Ominaisuuksiltaan kaoliiniitti on vähän plastinen ja niukasti CEC-arvoltaan (noin 5–15 cmol(+)/kg), mikä johtuu sen 1:1-kerroksisesta rakenteesta. Se on ei-lajentels, korkealla kemiallisella stabiilisuudella, mutta se voi muuttaa rakennettaan kosteissa oloissa. Väri ja fysikaaliset ominaisuudet tekevät siitä tärkeän raaka-aineen teollisuudessa.

Käyttövaltaan kaoliiniitti on keskeinen raaka-aine keramiikassa ja posliinissa sekä valkoinen pigmentti paperiin, maaleihin ja kosmetiikkaan. Se toimii myös täyteaineena ja adsorbanttina ympäristö- sekä lääketieteellisissä sovelluksissa. Maailmanlaajuisesti suurimmat esiintymät sijaitsevat Kiinassa (Gaolingin alue), Yhdysvaltojen Georgiassa sekä muualla, kuten Britanniassa ja Brasiliassa.