kantoaineiden

Kantoaineet ovat aineita, joita käytetään kantavana, tukena tai kuljettajana toisen aineen toiminnassa. Sanaa käytetään erityisesti kemiassa, katalyysissä, farmasiassa ja ympäristötekniikassa. Kantoaineen tarkoituksena on tarjota riittävä pinta-ala, tukea aktiiviaineelle tai mahdollistaa hallittu vapautuminen, kuljetus tai erottelu ilman, että kantoaine itsessään reagoi voimakkaasti.

Käyttökohteet ja roolit voivat vaihdella. Katalyysissä kantoaineet toimivat kiinteinä tukina, joihin aktiiviainesosat kiinnittyvät tai jakaantuvat, mikä parantaa dispersioita, vakautta ja prosessin kierrätettävyyttä. Yleisiä kiinteitä kantoaineita ovat piidioksidi (SiO2), alumiinioksidi (Al2O3), hiiliin tai zeoliitteihin perustuvat materiaalit sekä polymeeriset matriisit. Näiden avulla voidaan saada suurempi aktiivisuusperustainen pinta-ala ja helpompi erotettavuus prosessissa.

Lääke- ja bioteknologiassa kantoaineet toimivat kantajina aktiivi- tai lääkeaineille, mikä mahdollistaa kontrolloidun vapautumisen, vakauden parantamisen ja kohdentamisen. Tällaisia kantoaineita ovat liposomimuodostumat, polymeriset nanopartiikkimatriksit ja muut nanokokoiset järjestelmät.

Maatalous ja ympäristöteknologia hyödyntävät kantoaineita torjunta-aineiden ja lannoitteiden hallitussa vapautumisessa sekä erilaisissa sorptio- ja suodatustehtävissä.

Kantoaineiden käsite on keskeinen suunniteltaessa tehokkaita, kestäviä ja erottelevia järjestelmiä monissa sovelluksissa.