kansalaisryhmien

Kansalaisryhmien (kansalaisjärjestöjen) käsitteellä viitataan yhteiskunnassa toimiviin vapaaehtoisvoimin järjestäytyneisiin ryhmiin, jotka edustavat jäsentensä etuja, tarjoavat vertaistukea ja osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ne toimivat pääosin valtion ja markkinoiden ulkopuolella ja noudattavat voittoa tavoittelemattoman toiminnan periaatteita.

Kansalaisryhmien tarkoituksena on monin tavoin tukea demokratiaa: ne tuovat näkemyksiä, vaikuttavat politiikkaan, valvovat julkista toimintaa, sekä tarjoavat jäsenilleen palveluita ja mahdollisuuksia osallistua yhteisölliseen toimintaan. Ne voivat keskittyä esimerkiksi kulttuuriin, ympäristöön, ihmisoikeuksiin, etnisiin tai kielellisiin vähemmistöihin sekä ammatilliseen edunvalvontaan.

Rakenne on tyypillisesti hierarkialtaan vapaaehtoistoiminnallinen: jäsenyys, hallitus, toimikunnat ja vapaaehtoiset. Rahoitus koostuu jäsenmaksuista, lahjoituksista, projektirahoituksesta sekä julkisen rahoituksen tukiin. Kansalaisryhmät voivat tehdä kansalais- ja osallistumisaktiviteetteja sekä järjestää tapahtumia, koulutuksia ja palveluita.

Ne toimivat vuorovaikutuksessa hallinnon kanssa monin tavoin: ne osallistuvat kuulemistilaisuuksiin, antavat lausuntoja ja voivat olla kumppaneita julkisen sektorin hankkeissa sekä palvelujen kehittämisessä. Niiden toiminta kartuttaa yhteiskunnallista kapasiteettia ja lisää monipuolista osallistumisen mahdollisuutta.

Haasteisiin kuuluvat edustavuus ja inkluusio, rahoituksen turvaaminen, johtajuuden kestävyys sekä alueellinen ja digitaalinen saavutettavuus. Kansalaisryhmien vahvuutena on kuitenkin kyky tuoda pysyvää, ihmisläheistä ja paikallista näkökulmaa päätöksentekoon sekä vahvistaa yhteiskunnallista koheesiota.