julistuksena

Julistuksena on suomen kielen essiivin muoto, jolla tarkoitetaan sitä, että jokin asia esitetään tai toiminnassa ollaan “julistuksena” – siis “as a proclamation” tai “in the capacity of a proclamation.” Se muodostuu sanasta julistus yhdistettynä essiiviseen -na/-nä-päätteeseen. Essiveja muotoja käytetään ilmaisemaan tilaa tai roolia, jota jokin asia tai lausuma muodollisesti omistaa. Julistuksena voi esiintyä sekä oikeudellisessa että historiallisessa kirjoituksessa että yleiskielisessä tekstissä, kun halutaan korostaa asian luonnetta virallisesti julistettuna tai määriteltynä.

Käyttö ja merkitys on pääpiirteiltään muodollista. Julistuksena voi toimia ilmaisuna siitä, miten jokin asiakirja, lausuma tai päätös esitetään yleisölle tai mille taholle se on suunnattu. Esimerkiksi lauseessa Tämä asiakirja esitetään julistuksena voidaan viitata siihen, että asiakirjalla on julistuksellinen, virallinen asema. Toisessa yhteydessä voidaan puhua päätöksen julistamisesta julistuksena yleisölle, jolloin korostetaan sen julkista, virallista luonnetta.

Verrattuna translatiiviin muotoon -ksi, joka ilmaisee muuntumista tai tulevaa tilaa (esim. tulla opettajaksi), essiivin -na/-nä ilmaisee olemisen tilan tai roolin tässä hetkessä: esimerkkinä opettajana vs. opettajaksi. Tämä havainnollistaa eroa siinä, millä tavoin sanoitusta käytetään: essiven muodossa korostetaan roolia nykyhetkessä, translatiivissa muodonmuodostuksessa rooli voi olla siirtymässä.

Lähes aina julistuksena esiintyy muodollisessa kontekstissa. Lisätietoja: julistus, tiedote ja ilmoitus voivat tarjota vertailukohtia julistuksena käytölle.

See also: julistus, tiedote, ilmoitus.