jännitysvenymäkäyriin

Jännitysvenymäkäyrät, tunnetaan myös nimellä jännitys-venymäkäyrät, kuvaavat materiaalin mekaanista käyttäytymistä sen altistuessa vetojännitykselle. Käyrä piirretään yleensä esittämällä vetojännitys pystyakselilla ja muodonmuutos eli venymä vaakakselilla. Materiaalin ominaisuuksien ja sen reaktionopeuden perusteella käyrä voi olla monenlainen.

Aluksi, kun materiaalia venytetään, se käyttäytyy yleensä elastisesti. Tämä tarkoittaa, että materiaali palautuu alkuperäiseen muotoonsa, kun jännitys poistetaan. Tätä osuutta käyrästä kutsutaan elastiseksi alueeksi. Elastisen alueen rajalla materiaali saavuttaa myötevyysrajansa, jonka jälkeen se alkaa muovautua pysyvästi. Tästä eteenpäin käyrä kuvaa plastista aluetta, jossa venymä kasvaa merkittävästi pienemmälläkin jännityksen lisäyksellä.

Tietyissä materiaaleissa, kuten teräksessä, voi esiintyä myötevyysalueella myöteysjännityksen laskua. Joissakin tapauksissa, kuten polymeereillä, käyrä voi olla hyvin pehmeä ja myötäilevä, osoittaen pitkää plastista venymäaluetta. Murtumispiste on kohta, jossa materiaali lopulta pettää ja katkeaa. Jännitysvenymäkäyrän avulla voidaan määrittää useita tärkeitä materiaaliominaisuuksia, kuten myötevyysjännitys, vetolujuus ja murtovenymä. Näitä tietoja hyödynnetään laajasti insinööritieteissä ja materiaalitieteissä materiaalien suunnittelussa ja valinnassa.