itseilmoitettujen

Itseilmoitettujen on suomen kielen muoto sanasta itseilmoitettu, joka tarkoittaa henkilön tai tahon itse antamaa ilmoitusta tai raporttia. Rakenteeltaan se muodostuu sanasta itse ("itse") ja verbin ilmoittaa passiivin partisiipista muodostetusta ilmiasusta ilmoitettu; muoto itseilmoitettujen on genetiivi-monikko ja esiintyy usein substantiivin määritysosana (esimerkiksi itseilmoitettujen tapausten määrä).

Käyttökonteksteja ovat tilastointi, terveys- ja sosiaalialan seuranta, kyselytutkimukset sekä erilaiset rekisterit, joissa tiedot perustuvat yksilöiden omiin kertomuksiin eikä esimerkiksi ammattilaisvarmennukseen. Termi kantaa merkitystä luotettavuuteen liittyvissä arvioissa: itseilmoitetut tiedot voivat sisältää virheitä, harhaa tai puutteita, ja ne vaativat usein lisävahvistusta tai korjausta analyyseissa.

Sanalle on lähellä olevia muotoja ja vaihtoehtoja ovat itse ilmoitetut (kaksi erillistä sanaa) ja itsearvioidut, riippuen siitä, korostetaanko ilmoittamista vai arviointia. Englanninkielisiä vastineita ovat esimerkiksi "self-reported", "self-declared" tai "voluntary reports", valinnan mukaan.

Kielitasolla itseilmoitettujen käyttö noudattaa suomen kielen sijamuotojen sääntöjä ja se esiintyy erityisesti lauseissa, joissa korostetaan ilmoituksen lähdettä tai datan alkuperää.