iskunkestävää

Iskunkestävyys on materiaalin tai tuotteen kyky kestää äkillisiä iskuihin kohdistuneita voimia ilman rikkoutumista, halkeilua tai läpäisyä. Tämä ominaisuus kuvaa sitkeyttä ja kykyä siirtää tai hajottaa iskun aiheuttama energia siten, ettei vaurioittaudu välittömästi.

Iskunkestävyys liittyy sekä materiaalin sitkeuteen että valmistusmenetelmiin ja ympäristöolosuhteisiin; se on eri ominaisuus kuin kovuus tai kulutuskestävyys. Se voi heikentyä alhaisen lämpötilan tai korkeiden nopeuksien vaikutuksesta, ja siihen vaikuttavat paksuus, rakennetyyppi sekä valmistusvirheiden mahdollisuus.

Mittaaminen tapahtuu tyypillisesti iskukestystesteillä, kuten Charpy- ja Izod-iskukestystesteillä. Tulokset ilmoitetaan energiana jouleina tai luokituksina standardien ISO 179/180 tai ASTM D256 mukaan. Testit voivat riippua näytteen geometriasta, valmistusmenetelmästä ja ympäristöolosuhteista, kuten lämpötilasta.

Esimerkkejä iskunkestäviä materiaaleja ovat polykarbonaatit (PC), joita käytetään monissa suojakoteloissa ja lasirakenteissa, sekä ABS-muovi, erilaiset täyte- ja kuituvahviset komposiitit, kuten lasi- ja hiilikuitu-komposiitit. Karkaistu tai laminoitu lasi on usein iskunkestävä verrattuna tavalliseen lasiin. Metalliset materiaalit, kuten teräs- ja alumiiniseokset, voivat olla erittäin iskunkestäviä riippuen rakenteesta ja käytetystä käsittelystä.

Käyttökohteita ovat elektroniikkalaatikot, ajoneuvojen turvatuotteet, rakennus- ja suojatuotteet sekä pakkaukset, joissa iskunkestävyys on keskeinen vaatimus. Suomen kielen adjektiivi iskunkestävä taipuu lauseissa kuten “iskunkestävä materiaali” tai “iskunkestävää materiaalia” (partitiivi).