ionitasapainossa

Ionitasapainossa tarkoittaa tilaa, jossa elimistön tai liuoksen tärkeimpien ionien pitoisuudet ovat tasapainossa. Yleisimmät ionit ovat natrium (Na+), kalium (K+), kalsium (Ca2+), kloridi (Cl−) sekä bikarbonaatti (HCO3−). Ionitasapaino on osa kehon homeosta, ja se vaikuttaa nesteen tilavuuteen, osmolariteettiin, solu- ja veren sähkönjohtavuuteen sekä happo–emästasapainoon.

Ylläpito tapahtuu monitasoisesti. Solukalvon ionipumput ja ionikanavat muodostavat ja ylläpitävät elektrolyyttien gradientteja. Na+/K+-ATPase on keskeinen pumppu; useat kuljettajat ja symportit auttavat Na+, K+, Ca2+ ja Cl− liikuttamisessa solujen ja kudosten välillä. Munuaiset osallistuvat ionitasapainon säätelyyn tubulusten kautta tapahtuvalla reabsorptio- ja erittymistoiminnalla, ja hormonaalinen säätely vaikuttaa siihen, miten paljon ioneja palautetaan vereen tai erittyy virtsaan. Tärkeimpiä hormoneja ovat aldosteroni, antidiureettinen hormoni (ADH) sekä parathormoni, jotka vaikuttavat sekä elektrolyyttien tasoihin että happo-balanceen.

Ionitasapainon häiriöt voivat johtaa elektrolyyttihäiriöihin, nestetasapainon muutoksiin sekä hermo- ja lihasfunktion häiriöihin. Esimerkkejä ovat natrium- tai kaliumtason liialliset nousut tai laskut sekä kalsiumin epätasapaino. Diagnostiikassa käytetään plasman elektrolyyttitasojen mittausta sekä veren pH:n ja osmolaliteetin arviointia.

Ionitasapainon hallinta on keskeinen osa kliinistä nesteytystä, diureettien käyttöä ja ravitsemuksellista ohjausta.