infrapunasäteilyyn

Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on pidempi kuin näkyvän valon punaisen ääriviivan aallonpituus mutta lyhyempi kuin mikrosäteilyn aallonpituus. Se sijaitsee sähkömagneettisen spektrin infrapunavalo-osassa, jonka aallonpituudet vaihtelevat noin 700 nanometristä (700 × 10⁻⁹ metriä) 1 millimetriin (1 × 10⁻³ metriä). Infrapunasäteilyä ei ole ihmisen silmä havaitseva, mutta se aiheuttaa lämpöä, kun se imeytyy aineeseen.

Infrapunasäteilyä tuottaa lähes kaikki lämpöä säteilevät esineet, kuten ihmiskeho, aurinko ja tulipalo. Sen avulla voidaan mitata lämpötiloja kaukaista tutkimalla esineiden lämpösäteilyä. Tämän ominaisuuden hyödyntävät esimerkiksi lämpökamerat, jotka visualisoivat lämpötilaeroja ympäristössä.

Infrapunasäteilyä käytetään monilla aloilla, kuten teollisuudessa, lääketieteessä ja ilmastointitekniikassa. Esimerkiksi lämpökuvat ovat tärkeitä rakennusten vuotojen ja sähköjärjestelmien vikojen havaitsemisessa. Lääketieteessä infrapunasäteilyä käytetään esimerkiksi tulehduksen ja verenkiertohäiriöiden diagnosoinnissa.

Infrapunasäteilyä voidaan myös käyttää viestinnässä, kuten infrapunavälitteisessä datansiirrossa, jossa signaalit lähetetään infrapunasäteilyn avulla. Tällainen tekniikka on yleinen lyhyen matkan dataliikenteessä, kuten älypuhelinten ja tietokoneiden välisessä yhteydessä. Samalla tavalla infrapunasäteilyä käytetään myös kauko-ohjaimissa, joissa komennot lähetetään infrapunasäteilyn avulla.

Infrapunasäteilyllä on myös merkitystä ympäristönsuojelussa, sillä se auttaa seuraamaan kasvien kasvua ja ilmanlaatua. Lisäksi se on tärkeä tekijä maapallon ilmastossa, sillä se vaikuttaa maapallon lämpötilaan ja sääilmiöihin.