immuunikomplessien

Immuunikompleksit ovat antigeenin ja vasta-aineen välillä muodostuvia molekyyliyhdistelmiä, jotka voivat olla liukoisia tai insolubleja ja vaihtelevat kooltaan ja rakenteeltaan. Ne syntyvät luonnollisen immunologisen vasteen seurauksena, kun vasta-aine sitoutuu mikrobiin, virukseen, toksiniin tai endogeeniseen antigeeniin. Immuunikompleksit voivat neutraloida antigeeneja, merkitä ne fagosytoosia varten ja aktivoida komplementtijärjestelmää sekä Fc-reseptorivälitteisiä prosesseja.

Normaalisti immuunikomplekseja poistavat retikuloendoteliaaliset solut, maksa ja perna sekä komplementin avulla tehostunut opsonisaatio. Kun kompleksit jäävät kiinnittyneiksi kudoksiin tai niiden muodostus ylittää poistokapasiteetin, ne voivat indusoida tulehdusta ja kudosvaurioita. Tällainen immuunikompleksien kertymiseen liittyvä patologinen ilmiö liittyy tyypin III yliherkkyysreaktioihin, jotka näkyvät esimerkiksi verisuonitulehduksina, glomerulonefriittina, serumisairautena ja joissain autoimmuunisairauksissa.

Diagnoosissa voidaan käyttää immunofluoresenssia kudosnäytteissä, komplementin kulutuksen mittausta ja liukoisten immuunikompleksien testejä. Hoito perustuu usein perussairauden tunnistamiseen ja tulehduksen hillitsemiseen immunsuppressiivisilla lääkkeillä; vaikeissa tapauksissa voidaan käyttää plasmapereesiä tai muita eliminoivia menetelmiä. Immuunikompleksit ovat keskeinen osa immuunijärjestelmän toimintaa mutta voivat myös aiheuttaa vakavia taudinmuotoja, jos niiden säätely epäonnistuu.