immunosensorit

Immunosensorit ovat biosensoreita, joiden analyytin tunnistus perustuu spesifiseen antigeeni–antikeho-sidokseen. Bioreceptorina käytetään yleisesti antikroppia tai niiden fragmentteja, mutta myös aptamereita tai muita sitovia molekyylejä. Sidonta muuttaa signaalia, ja transduktori muuntaa tämän muutoksen mittavaksi sähköiseksi, optiseksi tai massamuutokseen perustuvaksi signaaliksi.

Transduktorityyppejä ovat esimerkiksi elektrokemialliset (esim. impedanssi, voltammetria), optiset (SPR, fluoresenssi, chemiluminesenssi) sekä massasensorit (esim. QCM). Immunosensorit voivat olla label- tai label-free: labelingin avulla voidaan parantaa herkkyyttä tai soveltaa monimutkaisissa mittauksissa; label-free immunosensorit seuraavat sidoksen suoraa massamuutosta.

Sovelluksia ovat lääketiede ja terveydenhuolto (diagnostiikka, markerit, infektiot), elintarvike- ja ympäristöturvallisuus (patogeenit, kontaminaatiot, myrkyt) sekä point-of-care -testit. Edut: korkea spesifisyys, nopeus, miniatyröinti ja mahdollisuus automaatioon. Haasteita ovat bioreceptorin stabiilisuus, näytteen matriisivaikutukset, toistettavuus sekä tuotantokustannukset. Kehitys kohdistuu parempaan kestävyyteen, signaalinkäsittelyn parantamiseen sekä kaupallisten laitteiden laajentamiseen.