ilmaantumista

Ilmaantuminen on suomen kielen sana, jolla tarkoitetaan jonkin asian ilmenemistä, ilmaantumista tai esiintymistä. Se on verbin ilmaantua nominaalinen muoto, ja sen perusmerkitys on se, mitä ilmenee tai alkaa näkyä.

Käyttöyhteydet. Ilmaantumista käytetään laajasti eri tieteenaloilla. Lääketieteessä ja epidemiologiassa se viittaa oireiden tai taudin ilmenemiseen yksilöllä tai väestössä, esimerkiksi oireiden ilmaantuminen tai uuden taudin ilmaantuminen. Tieteissä ja sosiaalitieteissä termiä voidaan käyttää kuvaamaan ilmiöiden, trendien tai tapahtumien nousua ja näkyväksi tulemista. Kielenkäytössä ilmaantuminen painottaa tapahtumisen hetkeä tai prosessia, ei vain yleistä olemassaoloa.

Veteraanilmaisuja ja vivahteita. Ilmaantumista voidaan käyttää neutraalina ja muodollisena tapana kuvata ilmiön syntyä tai esiintymistä. Kontekstista riippuen sitä voidaan tarkentaa esimerkiksi syyn, paikan tai ajan mukaan (esim. uuden oireen ilmaantuminen lokakuussa). Siksi ilmaantumisen merkitys voi vaihdella: se voi viitata nopeaan muutokseen tai hitaaseen, vaiheittaiseen kehitykseen.

Taivutus. Genetiivi ilmaantumista, el. monikossa ilmaantumisten. Yhteydessä voi nähdä tutkijakielessä myös ilmaisun ilmaantumisen referenssejä.

Läheskään kattava sanasto. Ilmaantuminen liittyy usein sanaan ilmeneminen; molemmat kuvaavat sitä, että jokin alkaa näkyä tai kehittyä.