illatiivimuotoa

Illatiivimuotoa, or illatiivinen muoto, on suomen kielen tapa ilmaista liikettä kohti jotakin tai suunnan ilmaisua edelleen. Se kuuluu sijamuotoihin, jotka kertovat, mihin suuntaan jokin liikkuu. Illatiivi vastaa usein kysymykseen minne? ja esiintyy etenkin liikkumista kuvaavien verbien kanssa, kuten mennä, lähteä tai kulkea.

Muodostus. Illatiivin muodostuksessa lisätään nounin vartaloon erillinen loppu, jonka muoto vaihtelee sanan vartalon päällä vallitsevan vokaaliharmonian ja sanan lopullisen äänneyhteyden mukaan. Yleisiä yksikön illatiivimuotoja ovat esimerkiksi -aan/-ään ja -oon/-öön. Esimerkkejä: kauppa → kauppaan, talo → taloon, asunto → asuntoon, kirja → kirjaan. Näistä käy ilmi, että loppu voi vaihdella sanan ääntämisen mukaan.

Monikon illatiivimuodot. Monikossa illatiivin loppu muodostuu usein -iin tai -ihin, ja siihen liitetään monikon vartaloon sopiva päätte; esimerkkejä: talot → taloihin (into the houses), kirjat → kirjoihin (into books), kaupat → kauppoihin (into stores). Näin erilaisten sananmuodostusten kautta illatiivi kattaa sekä yksikön että monitilanteet.

Käyttö. Illatiivia käytetään yleisimmin liikettä ilmaisemaan: “Menen taloon” (I go into the house), “Mennään kauppoihin” (We are going to the stores). Se eroaa inessiivistä, joka tarkoittaa sijaintia “olemista sisällä” (esim. talossa).

Lyhenteenä tai kieliopillisena huomiona illatiivi esiintyy sekä itsenäisesti että yhdessä lauseen verbien kanssa, ja se on keskeinen työväline ilmaisujen, paikan ja suunnan rakentamisessa suomen kielessä.