ihmisyyttä

Ihmisyyttä on abstrakti käsite, joka viittaa ihmisolennon perusominaisuuksiin ja arvoihin. Etymologisesti sana muodostuu juuresta ihminen sekä suffixistä -syys, joka tekee siitä yleissanan kuten humanness tai humanity. Sanaa käytetään sekä yksilötason ominaisuuksien kuvaamiseen että yhteiskunnallisista ja moraalisista näkökulmista.

Filosofisessa keskustelussa ihmisyyttä tarkastellaan usein kahdella tasolla: luonnollisen ihmisyyden eli ihmisluonnon ominaisuudet (kognitio, kieli, tietoisuus, kyky asettua toisen asemaan) sekä kulttuurisesti ja moraalisesti kontekstualisoituvat piirteet kuten oikeudenmukaisuus, myötätunto ja vastuu.

Käytännössä ihmisyyden käsite liittyy ihmisarvoon ja ihmisyyden arvostamiseen. Se toimii perusajatuksena yhteiskunnallisessa oikeudenmukaisuudessa ja ihmisoikeuksien perusteluissa, joiden mukaan jokaisella ihmisellä on samanarvoinen ihmisarvo.

Keskustelussa on myös erilaisia näkemyksiä siitä, mikä kuuluu ihmisyyteen. Universalistiset näkemykset korostavat yhtäläistä ihmisyyttä riippumatta kulttuurista, kun taas relativistiset näkemykset huomioivat kulttuurien erityispiirteet. Lisäksi termiä voidaan käyttää kriittisesti: ihmisyyden standardit voivat helposti johtaa normatiiviseen määrittelyyn tai toisten dehumanisointiin, jos käsite asetetaan yksittäisen ryhmän yläluokkaan.

Suhteessa muihin käsitteisiin ihmisyyttä linkittävät esimerkiksi humanismi, ihmisarvo ja ihmisoikeudet, sekä antropologiset ja eettiset tutkimukset, jotka valottavat kuinka ihmisyyden ymmärrystä rakentuvat eri yhteisöissä.