hüperaktiivsust

Hüperaktiivsus, yleisesti tunnettu lyhenteellä ADHD (attention-deficit/hyperactivity disorder), on neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa ihmisen kykyyn säädellä tarkkaavaisuutta, impulsiivisuutta ja aktiivisuuden tasoa. Se ei ole sairaus sanan perinteisessä merkityksessä, vaan enemmänkin erilainen tapa aivojen toiminnassa.

ADHD ilmenee tyypillisesti jo lapsuudessa, mutta oireet voivat jatkua aikuisiässäkin. Oireet jaetaan yleensä kolmeen pääkategoriaan: tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Tarkkaamattomuuteen voi kuulua vaikeus keskittyä, taipumus unohtaa asioita, huolimattomat virheet ja vaikeus järjestää tehtäviä. Ylivilkkaudesta kertovat levottomuus, jatkuva liikehdintä, vaikeus pysyä paikoillaan ja puheliaisuus. Impulsiivisuus ilmenee nopeina päätöksinä ilman harkintaa, keskeyttelynä ja vaikeutena odottaa vuoroaan.

ADHD:n tarkkaa syytä ei tunneta, mutta sen uskotaan johtuvan monen tekijän yhteisvaikutuksesta, kuten geneettisistä tekijöistä, aivojen välittäjäaineiden toimintahäiriöistä ja ympäristötekijöistä. Diagnoosin tekeminen vaatii huolellista arviointia, johon osallistuvat usein lääkärit, psykologit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset.

Hüperaktiivisuuden hoito on yksilöllistä ja voi sisältää erilaisia lähestymistapoja. Yleisimpiä hoitomuotoja ovat lääkehoito, käyttäytymisterapia ja koulutus sekä vanhempien ohjaus. Tavoitteena on auttaa henkilöä hallitsemaan oireitaan ja parantamaan toimintakykyään arjessa, koulussa ja työssä. Varhainen tunnistaminen ja asianmukainen tuki ovat olennaisia ADHD:n kanssa elävien hyvinvoinnille.