höyryturbiinista

Höyryturbiini on lämpövoimakone, joka muuntaa höyryn sisäisen energian mekaaniseksi pyörimisliikkeeksi. Tämä pyörimisliike voidaan sitten hyödyntää sähköntuotannossa tai muissa mekaanisissa sovelluksissa. Höyryturbiinin toiminta perustuu höyryn paisumiseen sen virratessa turbiinin lapojen läpi. Paisuessaan höyry laajenee ja paine laskee, mikä saa turbiinin roottorin pyörimään.

Ensimmäisen käytännöllisen höyryturbiinin kehitti Charles Parsons vuonna 1884. Hänen turbiininsa oli reaktioturbiini, jossa höyry vaikuttaa lapoihin sekä niiden edestä että takaa. Nykyään höyryturbiineja käytetään laajalti voimalaitoksissa, joissa ne ovat merkittävässä roolissa sähköntuotannossa. Höyryä voidaan tuottaa polttamalla fossiilisia polttoaineita, ydinreaktioissa tai hyödyntämällä uusiutuvia energialähteitä, kuten geotermistä energiaa tai aurinkolämpöä.

Turbiinin rakenne koostuu staattorista ja roottorista. Staattori sisältää suuttimet, jotka ohjaavat höyryn lapoihin. Roottoriin on kiinnitetty lapoja, jotka pyörivät höyryn vaikutuksesta. Höyryturbiineja on olemassa kahdenlaisia: aksiaaliturbiineja ja radiaaliturbiineja. Aksiaaliturbiinissa höyry virtaa akselin suuntaisesti, kun taas radiaaliturbiinissa höyry virtaa akselista poispäin. Höyryturbiinit ovat tehokkaita ja luotettavia koneita, jotka ovat olleet keskeisessä asemassa teollisessa kehityksessä.