höyrylaivoja

Höyrylaiva on alus, jonka liikuttaminen perustuu höyrykoneeseen. Höyrylaivat kehittyivät 1800-luvulla ja mullistivat meriliikenteen, koska ne pystyivät kulkemaan riippumatta tuulesta. Varhaiset kaupalliset höyrylaivat käyttivät usein potkupyöriä, mutta myöhemmin yleistyivät potkuriperäiset järjestelmät. Runkomateriaalina siirryttiin puusta rautaan ja lopulta teräkseen.

Höyrylaivoissa höyry tuotettiin paineistetulla boilerilla, ja polttoaineena käytettiin kivihiiltä; myöhemmin öljy yleistyi. Höyrykoneet kehittyivät, jolloin aluksista tuli nopeampia ja luotettavampia. Varhaisin merkittävä kaupallinen menestys oli Clermont (1807), Robert Fultonin johtama kokeilu, joka osoitti höyryvoiman käytännöllisyyden merellä.

Toiminnallisesti höyrylaivat tarjosivat säännöllisiä aikatauluja ja mahdollistivat laajat reitit sekä matkustus- että rahtiliikenteessä, riippumattomasti tuulesta. Ne mullistivat kauppaa, lisäsivät satamien merkitystä ja edistivät maailmanlaajuisten yhteyksien kehitystä.

20. ja 21. vuosisadan vaihteessa diesel- ja turbiinimoottorit yleistyivät, ja suurin osa kaupallisista höyrylaivoista siirtyi dieseliin. Höyrylaivoilla säilyivät kuitenkin tärkeä rooli sodankäynnissä sekä erikoisaluksina ja historiallisina museoaluksina.