hylkäyskriteerit

Hylkäyskriteerit, eli exclusion criteria, ovat ennalta määriteltyjä ehtoja, joiden perusteella yksilö tai kohde ei kelpaa osallistumaan tiettyyn tutkimukseen, hoitoon, ohjelmaan tai hakuprosessiin. Niiden tarkoituksena on turvata osallistujien turvallisuus, varmistaa tutkimuksen tai palvelun toteutettavuus sekä parantaa tiedon luotettavuutta ja laadukkuutta. Hylkäyskriteerit ovat usein yhdessä sisällyttämiskriteerien (inclusion criteria) kanssa osa tutkimus- tai ohjelmaprotokollaa.

Tyypillisiä hylkäyskriteerejä löytyvät lääketieteellisistä ja tutkimuksellisista yhteyksistä. Ne voivat liittyä terveydentilaan tai sairaustaustaan (esimerkiksi tiettyjen sairauksien tai tilojen esiintyminen), raskauteen, raskausmahdollisuuteen tai erityisiin lääkityksiin. Myös aikaisempi osallistuminen toiseen tutkimukseen, kielteinen hoitomyöntyminen tai kyvyttömyys noudattaa tutkimuksen aikataulua voivat johtaa hylkäämiseen. Lisäksi voivat olla teknisiä tai logistisia kriteerejä, kuten ei-vastaatava laitteiston tai bioreaktiivisen näytteen saamisen kyky.

Suhteessa sekä eettisiin että lainsäädännöllisiin näkökulmiin hylkäyskriteerit määritellään tutkimussuunnitelmassa ja yleensä hyväksytetään tutkus- tai eettisellä hyväksynnällä. Hylkäyskriteerejä sovelletaan johdonmukaisesti ja läpinäkyvästi sekä osallistujien oikeusturva huomioiden. Niiden näkökulmana on suojella osallistujia sekä varmistaa, että kerätty tieto on luotettavaa ja soveltuvaa tutkimuksen päätavoitteisiin. Hylkäyskriteerit voivat kuitenkin rajoittaa otoksen yleisyyttä ja vaikuttaa tutkimuksen yleistettävyyteen.