hyödyntämisastetta

Hyödyntämisaste on käsite, jolla kuvataan, kuinka paljon resurssia hyödynnetään suhteessa sen uusiutumiskykyyn tai sietokykyyn. Sillä mitataan käyttöasteen intensiteetti luonnonvarojen kohdalla, kuten metsissä, kalastuksessa, vesivarannoissa tai energiavarastoissa. Tärkeää on määritellä, mikä on hyödynnyttävän mittakaavan jatkuvuuden kannalta vertailukohde (esimerkiksi vuotuinen kasvu, kestävä tuotto tai varaston koko).

Määrittelyt voivat vaihdella, mutta yleisimmin hyödyntämisaste lasketaan suhteessa johonkin seuraavista mittareista: vuosittainen korjuu tai otto jaettuna resurssin vuotuisella kasvulla (tai kestävällä tuotolla), tai otto suhteessa varaston kokoon. Tämä antaa havaintoja siitä, onko käyttö kestävällä tasolla, liian runsasta vai liian vähäistä. Esimerkiksi metsissä hakkuun osuus vuotuisesta kasvusta 60 prosenttia tarkoittaa, että 60 % metsän luonnollisesta lisäkasvusta hyödynnetään.

Tulkinta on ratkaiseva: hyödyntämisaste alle 100 % viittaa usein tilaan, jossa varannon kasvu ylittää käytön, jolloin varaston eheys säilyy tai kasvaa. Jos arvo on yli 100 %, käyttö ylittää kasvun, mikä voi johtaa varaston ehtymiseen tai alenemiseen pitkällä aikavälillä. Tarkka tulkinta riippuu siitä, mikä on vertailukohta.

Käytännössä hyödyntämisastetta käytetään osana resursoinnin ja kestävyyskriteerien seurantaa sekä politiikan ja suunnittelun työvälineenä. On tärkeää määritellä ja dokumentoida käytön mittapykälät, sillä tulkinta riippuu valitusta mittayksiköstä ja ajanjaksosta.