hormonivasteisiin

Hormonivasteisiin viitataan solujen ja elinten vasteisiin, jotka syntyvät hormonaalisen signaalin sitoutumisesta vastaanottajaan ja johtavat muutoksiin solujen toiminnassa. Hormonaalinen viestintä on endokriinisen järjestelmän perusta, ja sen avulla elimistö säätelee aineenvaihduntaa, kasvua, kehitystä, lisääntymistä sekä stressiin sopeutumista.

Signaalinsiirto alkaa, kun hormoni sitoutuu spesifiseen reseptoriin; vastetta voi syntyä solukalvon reseptoreissa, jolloin aktivoituu sekundaaristen välittäjäaineiden verkko, tai sisäisissä reseptoreissa, jolloin hormonaali vaikuttaa geenien ilmentymiseen. Hydrofibiset (vesiliukoiset) hormonit vaikuttavat pääasiassa solukalvon kautta, kun taas lipofiilisilla (rasvaliukoisilla) hormoneilla on pääsy solun sisälle ja ne voivat vaikuttaa tumassa sijaitseviin reseptoreihin.

Hormonivasteet voivat olla nopeita tai pitkäkestoisia. Nopeammat vasteet voivat muuttaa solukalvon transporterien määrää tai enzymien aktiivisuutta, kun taas pitkän aikavälin vasteet voivat muuttaa geenien ilmentymää ja proteiinisynteesiä. Vasteen voimakkuuteen vaikuttavat hormonin taso, reseptorien määrä ja herkkyys sekä solun sisäisestä signaalointiketjusta riippuva feedback.

Esimerkkejä: insuliini lisää glukoosin kuljetusta lihas- ja rasvasoluissa; adrenaliini nostaa veren glukoositasoa; kilpirauhashormonit kiihdyttävät aineenvaihduntaa; kasvuhormoni edistää proteiinisynteesiä ja kasvua.

Hormonivasteet ovat keskeisiä homeostaasin säätelyssä, ja niiden häiriöt voivat johtaa endokriinisiin sairauksiin.